*

SeppoTossavainen

Heikki Hiilamon köyhyysraportti - verottajan ahneuden ylistys

  • Köyhyyttä? Henkilöautojen määrä 2016 oli yli 2,6 miljoonaa
    Köyhyyttä? Henkilöautojen määrä 2016 oli yli 2,6 miljoonaa
  • Talouskasvu viimeisen puolen vuoden aikana
    Talouskasvu viimeisen puolen vuoden aikana

Heikki Hiilamo esitti kannanottoja köyhyyden poistamiseen julkaisussaan "15 reseptiä tuloerojen kavantamiseksi". Hiilamo tuo esiin 15 Brittiläisen Anthony Atkinsonin esittämää toimenpidettä. Perusväite selvityksessä on, että pienituloisten asemaa voitaisiin parantaa pistämällä rankasti lisää veroja verojen päälle.

Ovatko Heikki Hiilamon lääkkeet oikeita? Eivät todellakaan. Vanhakantaisesti ajattelevalle vasemmistollle lääkkeet varmasti näyttävät hyviltä. Mutta, kuten tiedämme, makea lääke ei tehoa.

Kiinan kehitys viimeisen 30 vuoden aikana antaa esimerkin siitä, miten köyhyy poistuu. Köyhyys ei poistu jakopolitiikalla. Se poistuu vain kun sallitaan työnteko ja sallitaan, että ihmiset hyötyvät työstä saamastaan palkasta.


Yksi järjen ääni on seuraava Heikki Salmelan mielipide - verottaja ei saa olla liian ahne - muuten hukka perii.

Yrittäjä Heikki Salmela kirjoittaa Facebookissa junttiudesta. Hän kertoo ensin kuunnelleensa Yleltä jutustelua, jossa arvosteltiin 45 prosentin USA:n väestä olevan juntteja ja ihmeteltiin "miksi he käyttäytyvät noin".

"Minulle tuli mieleen olisiko kyse kansasta, joka on työllään tehnyt menestyksensä, ja kyse on kyllästymisestä näköpiirissä olevaan."

"Täällä kotosuomessa on myös peiliin katsomisen paikka politiikoilta jotka ovat hankkineet kannatuksensa lupaamalla kuun taivaalta. Tilanne on johtanut siihen että kolmasosa yhteiskunnasta maksaa koko yhteiskunnan kulut ja loppuosa haluaa korottaa vielä veroja."

Salmela kysyy, mitä tapahtuisi, jos tämä kolmasosa heittäisi pyyhkeen kehään.

"Tämä yhteiskunnan kehitys ei voi jatkua näin ja jos tätä kutsutaan "hyvinvointivaltioksi" niin se ei todellakaan ole sitä. Meidät on todella vapautettava tekemään työtä ja ottamaan enemmän vastuuta itsestämme ja lähimmäisistämme ja huolehdittava työkunnostamme ja osaamisestamme."

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Vastaat siis ideologialla Hiilamon näkemyksiin. No se onkin sitten paljon fiksumpaa.

Niko Sillanpää

Omien varojen pitäminen itsellään ei nyt varsinaisesti tarvitse ideologista perustelua, vaan on lähtökohta jo asioiden ajallisen järjestyksenkin kannalta.

Työväenliikkeen vaatimus, että kuuluu jako-osuus jostain, koska on tehnyt työtä tämän jonkun syntymisen eteen, on loogisesti ja moraalisesti koherentti. Nykyvasemmistolainen vaatimus, että jollekin kuuluu jotain, koska olemassaolo ("ihmisarvo"), ja oikeudenmukaisuuden käsittäminen tulosten tasa-arvona taas ovat vaikeammin perusteltavissa.

Jyrki Paldán

"Omien varojen pitäminen itsellään ei nyt varsinaisesti tarvitse ideologista perustelua, vaan on lähtökohta jo asioiden ajallisen järjestyksenkin kannalta."

Oletus siitä että on jokin absoluuttinen tapa määritellä mikä on kenenkin "omia varoja" on ideologiaa puhtaimmillaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Työväenliikkeen vaatimus...milloin olet viimeksi kuullut työväenliikkeeltä yhteiskunnallisia vaatimuksia?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Tuo Lafferin käyrä näyttää olevan keskiajan mystiikkaa. Selostus perustuu mutu-tietoon, koska tutkimusta ei ole julkaistu.

Jotta saataisiin tarkkaa tietoa verovaikutuksista, pitäisi analysoida koko valtio systeemikohtaisesti: yritykset, julkinen sektori, kansalaiset. Totuus on, että vain yritykset palkkaavat ihmisiä, ja jos henkinen ilmapiiri on huono, nekin palkkaavat mahdollisimman vähän. Siten veronkevennykset eivät toimi. Vastaavasti veronkorotuksetkaan eivät aiheuta haittaa, jos tilanne on jämähtänyt paikalleen, paitsi, että osa yrityksistä voi mennä nurin.

Valtiovarainministeriöllä pitäisi olla tietoa verotettavien objektien tilasta, jotta niiden mukaan se tekisi simulointeja mitä Suomi voi ja mitä sen pitäisi tehdä. Tämä kuuluu systeemiajattelun perustotuuksiin. Kun sieltä käsin laskettaisiin skenaariot, ei kenenkään Tossavaisen tarvitsisi lähteä väittämään, että verottaja on ahne, sillä kokoomukselainen P. Orpo ministerinä ei varmuudella ole sellaista ahneutta ajamassa.

Hiilamon raportin jokainen kohta pitäisi Suomessa käydä harkitusti, objektiivisesti, läpi. Pisteet hänelle esityksestään.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Hiilamon selvitys on nyt ainakin nostettu tikun nokkaan. YLEn eilisessä uutistarjonnassakin paljon aikaa saanut ykkösaihe. Äkkiseltään kadumies kuuntelee hyvällä tai huonolla riippuen siitä kokeeko itsensä rikkaaksi vai köyhäksi, oikeistolaiseksi vai vasemmistolaiseksi.
Näitä professoreja ja dosentteja kun löytyy tunnetusti joka lähtöön, usein samasta asiastakin ovat kahta mieltä tai paremminkin montaa mieltä, omaa mieltään, on vaikea Hiilamon raportin johdosta ruveta ripottelemaan tuhkaa päälleen tai innosta hihkumaan.
Mutta hyvähän se että eriarvoistumiseen kiinnitetään homiota ja ongelmaan tartutaan oikeilla lääkkeillä.

Niko Sillanpää

#4: Lafferin käyrää on estimoitu eri talouksien ja kokonaisveroasteen lisäksi myös yksittäisten verojen kohdalla. Tulokset ovat vaihtelevia ja yhteenvetona voidaan todeta, että näyttää tosiaan olevan tilanteesta riippuva veroaste, jonka jälkeen kiristyksellä ei saavuteta enää lisää verotuloja. Toiseen suuntaan soveltamisella (veron laskeminen ja odotus, että kertymä pysyy ennallaan tai nousee) ei näyttäisi olevan ennustearvoa eli tällaisen tilanteen olemassaolo on vaikea päätellä.

Käyrän lähtökohta on silti kyseenalainen. Miksi ylipäätään valtion verotuloja pitäisi maksimoida? Ainakaan eriarvoistuminen, joka on luonnollinen prosessi kaikissa kilpailutilanteissa, ei ole riittävä syy.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Minua tuollainen teoria arveluttaa. Olen tehnyt optimointiohjelmistoja isoillekin yrityksille koko 90-luvun. Jos niitä olisi raavittu tuollaisen mutun pohjalta (jolle ei tieteellistä evidenssiä), olisi laivat saapuneet ilman lastia väärään satamaan ja paperitehtaat ajaneet laakerinsa piloille yms yms.
Teollisuudessa kun tehdään suunnitelmia ja ratkaisuja, jokaisen nippelin on vastattava kokonaisuutta ja päinvastoin. Reklamaatioita tulee, jos väärä lauta menee väärään lokeroon kerrankin (nimerkki kokemusta on).

Minusta taloudessa pitää mennä simulointimalleihin, joilla karkeat poliittiset virheet vältetään. Meillä on jo kaikki tietotekniikka siihen, vai käyttävätkö ministeriöitten kaverit tietokoneitaan ja tietokonekeskuksen supertietokoneita vain pelailuun ja chattailuun?

Minä voisin ohjelmoida Exceliin sellaiset mallit, että parametreja muuttamalla päästäisiin lähestymään sitä, millainen verotusratkaisu millekin kohderyhmälle on paras. Silloin poliittinen aivopesu ja mutuilu jäisi vähemmälle.

Varmaan VM:ssä tällaisia erillisiä simulointimalleja onkin, mutta eivät julkista. Nyt olisi aika näyttää ne. Jos julkistaisivat, se muuttaisi politiikan paljon avoimemmaksi.

Ongelmana taloustieteissa on tunnetusti ollut makrotalouden ja mikronäkökulman erot. Makrotalous antaa ihan sekavia tuloksia, mutta vain lähtemällä laskemaan yksilön tasolta ylöspäin päädyttäisiin suhteellisen totuudenmukaiseen käsitykseen mitä Suomenkin pitäisi tehdä. Tämä on systeemiajattelua. Se on ainoa tapa saada analyyttistä ja kiihkotonta tietoa talouden kehittämisestä silloin kun poliittiset ristiriidat ovat jyrkkiä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"...ja sallitaan, että ihmiset hyötyvät työstä saamastaan palkasta."

Nimenomaan. Ja tuo merkitsee sitä, että alipalkatuille on maksettava työstään riittävästi, ja ylipalkatuiden on tingittävä omastaan. Miten muuten se kävisi kuin veroprogression avulla – työnantajat kun eivät oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa varmasti hoida kuin aivan poikkeustapauksissa?

Et kai vakavissasi kuvittele että rikkaat olisivat "ansainneet" omaisuutensa työtä tekemällä?

Niko Sillanpää

Kuka sen "tietää", kuka on yli- tai alipalkattu? Hiilamo? Marx? Piketty? Krugman?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Räikeimmät tapaukset näkee jokainen, mutta muuten asia on veteen piirretty.

Se ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että valtaosa kansalaisista on ali- tai ylipalkattuja. Ja näitten ero kasvaa nopeasti nykypolitiikan turvin.

Veroprogressio ei voi olla täsmällinen, koska ylipalkatuista ei voi määritellä tarkalleen, mikä osuus on todellista työpalkkaa, mikä osuus on pelivoiton tyyppistä bonusta. Ei edes silloin kun varakkaat ottavat palkkansa pääomatuloina, joka ei perustu työhön – ainakaan itse tehtyyn työhön. Voidaan vain vertailla työpanoksia: esim onko johtaja tehnyt sata kertaa enemmän työtä kuin hänen siivoojansa? Tuskin, ja vaikka ottaisi huomioon koulutukset, vastuut sun muut, sata- ta kymmenkertainen liksa ei selvästi vastaa työpanosta, vaan sisältää pelivoittoa enemmän tai vähemmän.

Jos keksit paremman keinon lieventää eriarvoisuutta kuin veroprogressio tai vallankumous, ole hyvä ja kerro.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila Vastaus kommenttiin #10

Minulla on kirjassani "Yhteiskunnan kehittymisen perusteet" kokonainen luku eriarvoisuuden vähentämisestä. Kirja on erityisen visuaalinen: kuvia on pari sataa ja sivuja myös.

Kehitin ratkaisun eriarvoistumiseen holarkia-periaatteen avulla jakamalla aiheen toimijat systeemisesti tasoihin. Aloitin Velikovskyn määritelmästä, johon kuuluu neljä näkökulmaa. Jaoin ihmiset tulotason ja tietoisuuden suhteen 8 ryhmään. Ideoin minkälaisia positiivisia muutoksia tuloryhmistä toiseen voisi tapahtua. Siinä ei ole mitään väärää. USA:ssa muutenkin on toimittu siihen tapaan vuosikymmenet, vapaaehtoisuuden pohjalta.

Tämä on siis porkkanaperiaate. On hyvä, jos siihen kuuluu positiivinen kansalaisasenne, koska ahneus vie vain kalat vedestäkin.

Esitykseni saattaa olla paras teorettinen esitys kuinka vähentää eriarvoisuutta maailmasta, koska sen metodi on uusi, holistinen. Olen pohtinut näitä asioita IT-insinöörin kompetenssilla jo pitkään analyyttisesti, mutta vasta opittuani itse holarkian (kokonaisnäkökulman hahmottaminen) tunsin löytäneeni paljon.

http://metayliopisto.fi/yhteiskuntani/kirja-yhteis...

Jyrki Paldán

Siitähän voitaisiin vaikka äänestää, jolloin saataisiin asiaan todellinen normatiivisen moraalietiikan näkemys. Tai sitten voitaisiin lähteä seurausetiikan linjalle, määritellä tavoitteet (esimerkiksi ihmisten koettu tyytyväisyys omaan elämäänsä), ja kokeilun kautta pyrkiä etsimään optimaaliset vero- ja/tai palkkatasot.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen

Alipalkatulle voisi ja tulisi maksaa työstä ja työntekijälle pitäisi sallia tulojen hankkiminen. Se poistaa köyhyyttä erittäin tehokkaasti eikä yhtään lisää toisten köyhyyttä.

Hiilamon raportissa esitettiin verotuksen käyttöä tulonjaon tasaamiseen. Se lääke on jo erittäin rajuna käytössä. Lisälääke, lisäprogressio ei auta, köyhä pysyy köyhänä. Tätä rajua lääkettä, progressiota on vähennettävä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Voi olla vähän vanhentunutta tietoa, mutta kokonaisverotuksesta progressiivisesti verotetaan vain 8%. Loput ovat tasa- tai jopa käänteisprogressiivista verotusta. Nykytilanne lienee ainakin hyvin lähellä tuota lukemaa.

Että niin rajua lääkettä on tämä progressiivinen verotus.

Jyrki Paldán

Työmarkkinoiden vapauttaminen 70-luvulta alkaen on johtanut Yhdysvalloissa mediaanipalkan jatkuvaan laskuun ja köyhyyden kärjistymiseen, Saksassa köyhyyden valtavaan kasvamiseen (yhtä aikaa työttömyyden vähentyessä ja työtuntien kasvaessa!), sekä esimerkiksi Hong Kongissa yhteen maailman eriarvoisimmista yhteiskunnista, jossa köyhän työntekijän asema on asua häkissä.

Jos markkinat hoitaisivat köyhyyden pois niitä vapauttamalla vaikka nyt lisätienestien muodossa, mitään noista ei olisi voinut tapahtua.

"Se lääke on jo erittäin rajuna käytössä."

Ei nyt kovinkaan rajuna. Käytännössähän täällä on korkean regressiivisen kulutusveron ansiosta tasavero kaikille, paitsi pääomillaan eläville poikkeuksellisen varakkaille, joiden verotus on reilusti muita kevyempää.

Toimituksen poiminnat